[Verse 1]
Kuulen vaimeit jyrähdyksii, merelt nousee rajuilma
Tv-pelin taustal soi Sillanpään Satulinna
Tää kämppä ei oo palatsi, mut se kelpaa mulle
Alan olla immuuni naapureiden tappelulle
Kello kolme aamuyöstä, sielt ei kuulu mitään ääniä
Ei raivokkaita syytöksiä eikä itsesääliä
Mä oon vaan tosi väsyny
Ja siks oon ollu himas, jos mietit miks mua ei oo näkyny
Katon elokuvii erakoista, inspiroidun yksinäisist ihmiskohtaloista
Mut en mä osais elää ilman ketään toista
Nyt sammuu vikat valot naapureiden ikkunoista
Seura loistaa poissaolollaan
Jos ei viihdy esillä ni unohtuuko kokonaan
Sitä on niin kotonaan pesäkolossaan
Ei osaa enää muuta tehä ku odottaa
Jutut etenee, mut mä en pysy mukana
Tutut lähtee töihin siinä vaihees kun mä nukahdan
Näin unta isost linnust, se tais olla etiäinen
Kaksipäisest kotkast tuli yksipäinen
En haluu olla yksinäinen, mutta viihdyn hyvin yksin (hyvin yksin)
En tarvi hyväksyntää, mut en haluu tulla hylätyksi (hylätyksi)

[Chorus x4]
Jos ei koskaan lähde on niin vaikea palata
Joten tää on mun vika pysäkki, kiitorata ja satama

[Verse 2]
Kello neljä, suden hetki ennen aamua
Mut jos tästä selviää, niin valo alkaa saapua
Kesän jälkeen meinasin jo kaatua
Siks piti painaa jarruu eikä enää polkee kaasua
Tuntu hyvält tehä väärii asioita
Jatkuvuuden kannalt ois vaa hyvä osata priorisoida
Kyseenalaistaa niit juttui mitä on tapana ihannoida
Levy anto tilaisuuden omaa tilaa havainnoida
Tiedän, että osa ei kai jaksa tälläst ulinaa
Ne venaa uutta Everestii, kasettien suhinaa
Mut ihan kaikkee ei oo aina pakko uusintaa
Propsit niille, jotka o jeesannu mua suunnistaa
Outo olo, ettei Lobo ollu messissä
Kummalki ollu menoo, mutta eiköhän me ehditä
Yhes kaikenlaista omituista keksiä
Eka studiotöi tarjos helvetin hyviä hetkiä
Nyt on ollu eri tyyppei hoitamassa pestiä
Pakko sanoa et Turust löytyy aikamoisii seppiä
Kiitti Mäksä, ettei tarvinnu niit ite ettiä
Ja Musajusa, että jaksoit painaa sitä recciä
Viel pari rivii tekstiä, sit saa luvan loppuu
Sotkuseenki elämään vaan tottuu
Koita muistaa kaksi asiaa: Ystävät ja kohtuus
Maksimoides omaa olotilaa ne vaa pääs unohtuu

[Chorus x4]
Jos ei koskaan lähde on niin vaikea palata
Joten tää on mun vika pysäkki, kiitorata ja satama

Tää on mun vika pysäkki, kiitorata ja satama x5