Erika Vikman
Ihmisen ikävä toisen luo (Vain elämää kausi 13)
Ei mun takki kaipaa neulaa, ei lankaa
Mut sielu kaipais seuraa parempaa
Ei näissä kapakoissa kuule runoa, ei tankaa
Pelkkää juopunutta puheensorinaa
Nuo kasvot naistenhuoneen peilissä, joita tuijotan
Ei ne minun oo vaan omaisuutta ryyppyporukan
Mut yksi seikka tässä sentään lohduttaa
Se että sinä olet voinut mua joskus rakastaa

On silti hyvä ettet näe minua nyt
En tahdo että vuokseni sä järkytyt
Kun mennyt kaikki on
Niin jäljelle jää vain tuo
Ihmisen ikävä toisen luo

Kai vaadin liikaa enkä itseäni kestä selvinpäin
Se on sama rokuliinko jää vai töihinkö mä meen
Mä tiedän etten tulevaisuutta tehdä voi näin
Mut kunhan selviäis nyt edes huomiseen
Käyn yksin taisteluni täällä ja jos voitan kukaties
Seisoo ovеllasi joku päivä vanha mestari
Oon ehkä juoppo ja sen vеrran tuskanhies
Etten tahdo tässä vaiheessa olla sulle vaivaksi

On silti hyvä ettet näe minua nyt
En tahdo että vuokseni sä järkytyt
Kun mennyt kaikki on
Niin jäljelle jää vain tuo
Ihmisen ikävä toisen luo
On silti hyvä ettet näe minua nyt
En tahdo että vuokseni sä järkytyt
Kun mennyt kaikki on
Niin jäljelle jää vain tuo
Ihmisen ikävä toisen luo