Anssi Kela
Kuolleen miehen kitara
Vanhempi nainen tulee keikan jälkeen mun luokse
Ja kysyy et saisko nähdä mun kitaran
Vähän outo pyyntö, mut suostun
Ja avaan sille kotelon
Nainen katsoo sisään ja hymyilee
Soittimen kantta silittää
Se sanoo et se on vanha ystävä
Kuolleen miehen kitara

Hän kuljettaa sormeaan soittimen naarmuja pitkin
Kertoo miten kerran heitti sen lattiaan
Mies soitti kitaraa aamusta iltaan
Nainen oli mustasukkainen
Miten typerää
Nyt hän antais mitä vaan jos saisi
Vielä kuulla miehensä soittavan
Joidenkin juttujen arvon ymmärtää
Vasta kun ne ovat poissa

Avaruudesta musiikki kantautuu
Laulut vaihtuu ja laulajat unohtuu
Muttei liekki voi sammua milloinkaan
Soihtu vaihtaa kantajaa
Soitan kuolleen miehen kitaraa

Peukalonsyrjällä nainen lyö kielistä äänen
Sitten astuu sivuun
Pyytää sulkemaan kotelon
Hän sanoo, että on iloinen siitä
Kun soitin on löytänyt uuden soittajan
Mä kierrän kunnes ympyrä sulkeutuu
Ja vuoroon astuu joku muu
Jätän jälkeeni lauluja leijumaan
Ja kuolleen miehen kitaran

Avaruudesta musiikki kantautuu
Laulut vaihtuu ja laulajat unohtuu
Muttei liekki voi sammua milloinkaan
Soihtu vaihtaa kantajaa
Soitan kuolleen miehen kitaraa