Käymme Helmiporteille pilkan
Ja halveksunnan utuisilla siivillä
Sumu tihenee kun käsi ihmis-ajoilta
Viiltää auki Jeesuksen kaulan
Elämän suojaavan lämmön muuttuessa
Kylmän ja Pimeyden miekaksi
Jolla Saatana korjaa valon lapsia
Tappaen sydämettä, ilman armoa
Kuolematta vaelsimme aikojen saatossa
Kuolevaisten ihmisten joukossa
Me vaelsimme, emme kuolleet
Ja nauroimme sinun Pojallesi
Me olemme se mahti joka hänet
Jo kerran naulitsi vaikka itse
Emme käsiämme tahranneet
Sinusta ei ole Tuomiopäivänä
Vastukseksi Herrallemme
Pimeys ja Helvetin julmuus
On jo voittanut vihassa
Laumasi on ilman paimentaan
Surun ja kauhun varjossa...
Jeesus on jo tapettu uudelleen
Hänen kallonsa murskattu Äitinsä vereen...
Me olemme ikuinen piikki silmässäsi
Myrkky joka virtaa Elämäsi juurilla
Ja riemuiten tuhomme lähteen
Jolta armon sanotaan syntyneen