Kolmesta kolme vaelsi sinne minne Hiidentorni huokui usvansa
Kolmesta kolme vaelsi sinne miekkansa mustana huokuen, kuin tuuli joka ei koskaan uhkunut
Mutta antoi alun lukemattomille myrskyille
He tulisivat olemaan muistetut, he kolme jotka Hänen liekistään olivat iäti
Hiidentorni huokui usvansa, synkän hunnun ylle Hornanmaan
Kolmesta kolme vaelsi sinne missä kotonsa oli ja jonka he aina näkivät
Sinne minne Hänen silmänsä näki, mistä Hänen liekkinsä oli heihin syttynyt
Kuninkaat. He kolme jotka olivat iäti
Peikkoina, karhuina, susina ja hiisinä
...Hänen liekistään