Et mene kouluun etkä töitäsi tee
Sun mahdollisuutesi pian hupenee
Et osaa piirtää etkä maalatakaan
Et pysty itseäsi ilmaisemaan

Sä olet kuin satavuotias
Kuollut ja kuopattu
Sä olet kuin satavuotias

Et enää tunne niitä kavereita
Joiden seurassa on turvallista
Et pääse sisään automaattisesti
Ja muutut pikku hiljaa kyyniseksi

Sä olet kuin satavuotias
Kuollut ja kuopattu
Sä olet kuin satavuotias

Et osaa kaikkeen enää sopeutua
Et muista varoa tai varautua
Jos koitat jonkun s aada vakuuttumaan
Niin joudut itsesi sä alittamaan

Sä olet kuin satavuotias
Kuollut ja kuopattu
Sä olet kuin satavuotias
Et enää kikata ja sekaisin mee
Sun vanhat ystäväsi sua välttelee
Ei enää ylöspäin, sä vajoat vaan
Tai jos et vajoa, niin jäät kellumaan

Sä olet kuin satavuotias
Kuollut ja kuopattu
Sä olet kuin satavuotias