Maija Vilkkumaa
Se pistää ajoittain itkemään
Se huutaa läikät poskissaan
Ja osoittaa mua sormellaan
Tuo on desantti, kai se tuomitaan
Maanpetturuudesta vankilaan

Mä nauran, sanon hei se hämää
Ei se käskis pidättämään
Vanhaa ystävää
Oltiin kuin siskoksia
Leikittiin kuuluisia
Sen ääni värähtää:
Ei oo välii mikä ennen olin
Nyt oon europolin omistautunut osanen

Mut älä suutu, hei tää on vain työtä
Ja tää on yhtä piinaa
Kun kyttää viikossa seitsemän yötä
Ystäviään
Se pistää ajoittain itkemään

Ja siihen tulee rautasängynlaita
Lepositeet, raitapaita
Sanon: muista tää
Sä aina sait valita
Ootko Agneta vai Frida
Se värähtää
Ei oo välii mitä ennen olin
Nyt oon europolin omistautunut osanen
Mut älä suutu...

Se huutaa läikät poskissaan
Ja osoittaa mua sormellaan
Tuo on desantti, kai se tuomitaan
Maanpetturuudesta vankilaan

Mut älä suutu...