Maija Vilkkumaa
Uula
Ei oo helppoa hyvästä perheestä tulo
Kun eniten muotia on alakulo
Sä nukuit tunneilla valvoit öitä
Mut tulit mukaan kun mä sain töitä
Luettiin rouvalle joka ei kuule
Piti kengät riisua et eivät luule
Väliin se huusi ne ampuvat omia
Sen kynttilänjalat oli arvottomia

Sä lauloit lauluja rakkaudesta
Mä tiesin pelkästään kaipauksesta hei
Uula, ehkä mä luulen vaan
Mut jos on niin, niin sit on ihana luulla
Kerro uudestaan reissusta Gambozaan
Kerro ennen kuin alkaa tuulla

Hetki ennen kuin toista uskaltaa koskee on suurin
Mä silitin karheeta poskee
Aamulla tilillä nosto ja nosto
Hybristä seuraa aina jumalten kosto
Vaikeeta hyvästä perheestä tulo
Kun eniten muotia on alakulo
Kun haluaa maailman äkkiä syliin
Sä teit muhun jäljen sä teit sen hyvin

Sä lauloit lauluja nuoruudesta
Mä tiesin pelkästään kaipauksesta hei
Uula, ehkä mä luulen vaan
Mut jos on niin, niin sit on ihana luulla
Mietin sun katseita, sun käsien varsii
Sun suuta minun suulla, ehkä luulen vaan
Mut jos on niin, niin sit on ihana luulla
Kerro uudestaan reissusta Gambozaan
Kerro ennen kuin alkaa tuulla
Sitten tuli jotain muutakin
Jotain aina tulee tietenkin
Yritystä, väsymystä, pettymystä
Hiertymystä, kieltäymystä
Joitakuita muita

Uula, ehkä mä luulen vaan
Mut jos on niin, niin sit on ihana luulla
Mietin sun katseita, sun käsien varsii
Sun suuta minun suulla, ehkä luulen vaan
Mut jos on niin, niin sit on ihana luulla
Kerro uudestaan reissusta Gambozaan
Kerro ennen kuin alkaa tuulla