Ismo Alanko
Sielun veljet
Harvat harmaat hirttoköydet hämärässä huomataan
Käy nuoret kuumat kurjenkaulat kuohuksissaan silmukkaan
Vain puitten serkut turkistaan saa valaistua murhaajaan
Kun uskottomat pimeydessä ovat kilpaa kauhuissaan

Puitten serkut, siskot, lapset, sielun veljet!
Horisontin mainostajat, sielun veljet!

[Chorus]
Ja tätä mä maistan, tämän mä tunnen
Ja yhä mä uskon, tätä mä aistin, kuulen haistan!

Mä olen hautausmaakuva, ohimoilta versovat villiruusut
Vuoren päältä laulukin kaikuu läpi harmaan Frederikin
Jalat multa hajoaa, isä lastaan rakastaa

Puitten lapset, muovin syöjät, sielun veljet!
Teräksessä, asfaltissa, sielun veljet!

[Chorus]
Ja tätä mä maistan, tämän mä tunnen
Ja yhä mä uskon, tätä mä aistin, kuulen haistan!

Puitten serkut, siskot lapset, sielun veljet!
Monta mieltä, yhtä kaikki, sielun veljet!
Ja tätä mä maistan, sielun veljet!
Ja, ja tämän mä tunnen, sielun veljet!
Ja, ja, ja yhä mä uskon, sielun veljet!
Ja, ja, ja tätä mä maistan, sielun veljet!
Ja, ja, ja, ja tämän mä tunnen, sielun veljet!
Ja yhä mä uskon, sielun veljet!

Sielun veljet! Sielun veljet!
Sielun veljet! Sielun veljet!