Ismo Alanko
Satujen julma taikayö
[Verse 1]
Pelko on purkautunut uumenista ajatusmaan, kivettynyt matkalla mummolaan
Supermiehet paiskautuvat esiin peltojen alta, lentävät pidättämään ystäväni
Valo piirtää kelmeän kalvon maisemaan, kun pahat poliisit saalistaa
Ja mä tiedän, että turva on sun sylissäs vasta, mut rakkaus estää mua sua koskettamasta
On vallanvaihdon aikaan satujen julma taikayö
[Verse 2]
Kädessäni haava aukeaa, veriset jänteet ja lihan paljastaa
Haavasta maksani käärmeenä valahtaa ja paniikki hiipii jo selkäni taa
Irstas lääkäri ruosteisine veitsineen nauraa vain humalaista nauruaan
Ja mä tiedän, että turva on sun sylissäs vasta, mut rakkaus estää mua sua koskettamasta
On vallanvaihdon aikaan satujen julma taikayö
[Verse 3]
Sä sanot, "Sehän on helppoo, olla vaan". Mut kun oleminenkin on nin kammottavaa
Kaikki ne sanat, ne on sanomatta vielä, ja heikkouden merkit luuhaa tekojеn tiellä
Mä en tajuu mitään, mä en ymmärrä kеtään, mä en välitä mistään
On pakko kävellä, mä voin vain kävellä
Ja tuli yhdeksäs aalto ja väärät puut, sul on mutrussa laulu ja minä
Muut ovat ilmaa