Ismo Alanko
Olen toki, vain sen tiedän
Tieto on keksintö pirun
Sen vallassa, kuumeessa, tuskassa virun
En tahdo tietää, enkä opettaa
Vaan tuntea ja oivaltaa

Mä tajuan, et mitään tiedä en
Ja se, mitä en tiedä, on se tuntematon
Siis mä tiedän vain, et se tuntematon
On
Se on

Olen toki, vain sen tiedän
Enkä sitäkään aina
Olen toki, vain sen tiedän
Eipä tieto päätä paina
Olen toki, vain sen tiedän
Enkä sitäkään aina
Olen toki, vain sen tiedän
Eipä tieto päätä paina
Ei, tieto päätä paina ei

Tieto on keksintö pirun
Sen vallassa, kuumeessa, tuskassa virun
En tahdo tietää, enkä opettaa
Vaan tuntea ja oivaltaa
Tieto sut huumaa ja vierottaa
Estää näkemästä maailmaa
Ja sä tiedät sanat ja tunnet kuvat
Mut et tajuu enää Jumalaa
Sä et tajuu enää Jumalaa!

Olen toki, vain sen tiedän
Enkä sitäkään aina
Olen toki, vain sen tiedän
Eipä tieto päätä paina
Olen toki, vain sen tiedän
Enkä sitäkään aina
Olen toki, vain sen tiedän
Eipä tieto päätä paina
Ei, tieto päätä paina ei

Tieto on keksintö pirun
Sen vallassa, kuumeessa, tuskassa virun
En tahdo tietää, enkä opettaa
Vaan tuntea ja oivaltaa

Kun sä avaat suusi, niin lemahtaa
Haju homeisen kellarin
Eikä luitten kalinaa kuunnella
Kun on ääniä sydänten
On myös ääniä sydänten!
Olen toki, vain sen tiedän
Enkä sitäkään aina
Olen toki, vain sen tiedän
Eipä tieto päätä paina
Olen toki, vain sen tiedän
Enkä sitäkään aina
Olen toki, vain sen tiedän
Eipä tieto päätä paina
Ei, tieto päätä paina ei