Lava on tyhjä tyttö kaatuu lattiaan
Häntä pyörryttää
Hän on se tyttö josta aina lauletaan rokkibiiseissä
Reppu rappuun kilahtaa ja pullo särkyy
Ilta ohi on ja niin tyttö niiskuttaa
Bändi roudaa vaan
Valomerkki baaritiskin yllättää
Joku toinen ilta on
Muutkun häipyy poika vielä pöytään jää
Hän on onneton
Kun hänkin lähtee surun syytä tiedä en
Mut tuhkakupissa mä nään Abloy-avaimen

Kun savu sininen hetken viimeisen salin läpi viipyen leijailee
Kun bändi lopettaa ja roudaa kamojaan
Ja narikassa juopuneet hoilottaa
Kun ovet suljetaan
Ja tanssilattiaa peittää sadat stumpit ja sirpaleet
Niin mua puistattaa loukut rakkauden
Ne ihmisen voi särkee ja sammuttaa

Kun toinen lähtee ja sinä yksin jäät
Eikä rintas sammukkaan
Sun täytyy oppii kuinka sydän stumpataan
Surun tanssilattiaan
On niitä monta jonka sielu silloin särkyy
Kun tyhjä pullo heitetään yli olkapään

Kun savu sininen hetken viimeisen salin läpi viipyen leijailee
Kun bändi lopettaa ja roudaa kamojaan
Ja narikassa juopuneet hoilottaa

Kun savu sininen hetken viimeisen salin läpi viipyen leijailee
Kun bändi lopettaa ja roudaa kamojaan
Ja narikassa juopuneet hoilottaa
Kun ovet suljetaan
Ja tanssilattiaa peittää sadat stumpit ja sirpaleet
Niin mua puistattaa loukut rakkauden
Ne ihmisen voi särkee ja sammuttaa