Oon täällä taas on ikävä sua
Koskaan en voi tähän sopeutua
Tiedä en ajatteletko mua ensinkään

On elämä taas yhtä rimpuilua
Luon hotellissa rietasta julkaisua
Olen mies joka rakastaa itseään

Vaikka bändi on hieno ja yleisö jees
Silti vain kaipaisin kupeesees
Mutta miksi et vastaa puhelimees vieläkään?

Oonko vain sinun tumpattu savukkees
Jota ei poltettu loppuun ees
Olen mies joka rakastaa itseään

Tulen unesta aamuun kalpeaan
Mutta silmiä tuskin auki saan
Tässä vaiheessa ei laske aamujaan yksikään
Itkun kurkusta kahviin saan liukenemaan
Poista surua ei surunpoistajakaan
Olen mies rakastaa itseään

Eikö rakastaa voi mua ainutkaan
Vai onko niin etten ketään pysty rakastamaan
Olen mies joka rakastaa itseään