Kaupunki on aavikko, aavikolla asunto
Asunto on laatikko
Jonka rakosista tuulee, josta lämpö häviää
Josta euforia lähtee ja alakulo jää
Kaupunki on aavikko
Jossa kaipaan kosketusta, hyväilevää katsetta
Jossa kaipaan hengitystä iholla
Jossa kaipaan kosketusta, hyväilevää katsetta
Kuule, luulenpa; mä kaipaan sinua
Luulenpa; mä kaipaan sinua
Kaupunki on aavikko, aavikolla asunto
Ei ees virvatulet valaise tätä öistä saharaa
Jonne usko, jonne toivo, rakkauskin katoaa
Ja alakulo muuttaa asumaan
Mulle huonetoveruuttaan tarjoaa
Huonetoveruuttaan tarjoaa
Kuka näitä palikoita järjestää
Kuka aikatauluttaa maailmaa
Kuka näitä palikoita järjestää
Kun sydämet on synkassa vain hetken
Vain hetken
Vain hetken
Kaupunki on aavikko
Jossa kaipaan kosketusta, hyväilevää katsetta
Jossa kaipaan Sinua