Onko mitään, turhanpäiväisempää
Kuin kohoava pulssi valtimon
Onko mitääm, turhanpäiväisempää
Kuin mantereet ja meren saaret on
Sitä turhuudessa tuskin mikään päihittää
Kun jopo lähtee ja musta vana jää
Tai ehkä sentään se, kun silmistäsi silmiin mun
Pitkään viipyilevä jälkikuva jää
Joo, ilman muuta se, kun silmistäsi silmiin mun
Ihmeen pitkään viipyilevä kuva jää
Jälkikuva jää
Onko mitään turhanpäiväisempää
Kuin se et' vuodenajat vaihtelee
Kuin ajatus, mi harhailee, tai vaikka purjehdus
Tai napajäätiköitten tutkimus
Mä luulen ettei kukaan yhtä turhaa työtä tee, kuin kaunis tyttö
Kun se ohi kävelee
Mä päiväkausiks' vaikutun, kun silmistäsi silmiin mun
Pitkään viipyilevä jälkikuva jää
Totisesti vaikutun, kun silmistäsi silmiin mun
Ihmeen pitkään viipyilevä kuva jää
Jälkikuva, jälkikuva jää