Jenni Vartiainen
Suru on kunniavieras
[Verse 1]
Surua kyynelin kastella täytyy
Jotta se puhkeais kukkaan
Helli ja hoivaa, varoen vaali
Ettei se menisi hukkaan

Pois älä oveltas käännytä koskaan
Suru jos koputtaa milloin
Pyydä se sisälle, syötä ja juota
Tarjoa yösija silloin

[Chorus]
Sitten kun kukkanne kesän on nähnyt
Hajoaa se maahan multaan
Näet sen silti kukkana aina
Muistot on kalleinta kultaa
Eikä se vieraasi asumaan jäänyt
Lähti se muualle matkaan
Vielä se tulee mennäkseen jälleen
Lähemmäs kuin aavistatkaan

[Verse 2]
Se mitä kunniavieraasi kertoo
Kätke se sydämees tarkoin
Ei niitä oppeja kirjoista löydä
Et ostaa voi miljoonin markoin
Itkuja varten on ihmisen silmät
Vieriikö kyyneleet?
Tuleehan tuolta se toinen päivä
Kun on kepeät askeleet

[Chorus]
Sitten kun kukkanne kesän on nähnyt
Hajoaa se maahan multaan
Näet sen silti kukkana aina
Muistot on kalleinta kultaa
Eikä se vieraasi asumaan jäänyt
Lähti se muualle matkaan
Vielä se tulee mennäkseen jälleen
Lähemmäs kuin aavistatkaan

[Chorus]
Sitten kun kukkanne kesän on nähnyt
Hajoaa se maahan multaan
Näet sen silti kukkana aina
Muistot on kalleinta kultaa
Eikä se vieraasi asumaan jäänyt
Lähti se muualle matkaan
Vielä se tulee mennäkseen jälleen
Lähemmäs kuin aavistatkaan