[Intro]
Paljon nähnyt isoisä kyydissäni mun
Kertoi tarinaa miehen ammutun
Sankareille kynttilän hän jätti palamaan
Katuvaisen kyynel siinä taisi tipahtaa
Jälkeen vuosien se juttu vielä puistattaa
Kylmän väreet rahvasta ravistaa
Poikaan isoisä katseen totisen kun loi
Silmät kiiluen näin hän tarinansa alkoi:

[Verse 1]
Talvisodan joulukuu
Pakkasyönä paljas kuu
Valaisee vain maisemaa
Pelolta ei rauhaa saa
Pakeneva luodin sai
Veri valui valui vain
Tovereistaan jälkeen jäi
Ne toiset päättivät sen näin

[Verse 2]
Käsitä ei vieläkään
Miten näin nyt kävikään
Huutelee hän joukkoaan
Vaan ei vastausta saa:
[Chorus]
"Hei kaverit, älkää jättäkö!"
Huutaa nuori sotamies tuskissaan
Voit kuulla läähätyksen vieläkin
Tuon haavoitetun toverin
"Hei ystävät, älkää jättäkö!"

[Verse 3]
Pientareelle kaatui hän
Näki toisten lähtevän
Jäätyi kyynel silmässään
Pettyneenä painoi pään
Mutta jostain piru vie
Sinnin sai vai minkä lie
Ruuminsa jäi makaamaan
Ja hän aaveena päälle maan

[Chorus]
"Hei kaverit, älkää jättäkö!"
Huutaa nuori sotamies tuskissaan
Voit kuulla läähätyksen vieläkin
Tuon haavoitetun toverin
"Hei ystävät, älkää jättäkö!"
Huutaa nuori sotamies tuskissaan
Hän tuomittuna joutuu kulkemaan
Ikuisesti juoksee kiinni omiaan
Ikuisesti
[Outro]
Taakse katsoin ja puistatuksen tunsin
Heikon henkäyksen kun jostain kuulla sain
Muistin tarinan vaarin
Se toden totta melkein jalat alta sai