[Verse 1- Edicti]
Kaiken runtelemana, kuuntelet vanavedessä, veressäsi taakka
Muste painettuna pintaan, syntymästä saakka
Mut mä heivasin ne leimasimet, ennen ku ehtivät koskettaa
Se on logged out - kohtaus, kun et halua entistä ollenkaan
On niitä päiviä, jolloin vajoaa syvemmälle kuin aikasemmin
Ne 24-tuntiset vierivät ohi kairaten niit
Onttoja kohtia siroteltuna ruumiisi joka kolkkaan
Otan osaa, jos sun kehos on elos vaa täl teho-osastolla
Jätä kiiltokuvasi - äänettömiksi, lausu_matta
Horoskooppina taurus, otin taulust hatkat
En surua tee, suurustan sen, tunnustan sen
Aina todellisuuslaskut ja onnellisuus taskus
Siksi pakotan itseni uneen, nukuttaudun vällyjen väliin
Kuinka mielen ärtyneen kävi; yöhön mustaan käryten hävis
Iirikset olivat palaneet kattoon, huulet pinttyneet polyesteriin
Haihduin pois, jätin lihani, keho on nyt leskeni


[Chorus - Edicti & OD Kokemus]
Jos sinisen unesi alkuhetket sattuvatkin muistumaan
Löydät yöpöydältäsi aikaan hautautuneen ruiskukan
Pölyssä puhtaana leväten, heräten hetkeen
Koskemattomat kaunokin piirteet, keräten veteen

[Verse 2 - Edicti]
Avaa sun terälehdet, sulje ja avaa
Sulje ja avaa ne, kunnes ne palaa
Avaa sun terälehdet, sulje ja avaa
Sulje ja avaa ne, kunnes ne palaa
Kunnes ne syttyy tuleen, kunnes et pysty pukee tunteitasi miksikään Miksi murheesi sitten ristitään?
Kysy itseltäsi oot sä itse kunnos, faksaa itsetuntos
Kirjaudu kehostasi ulos

[Chorus - Edicti & OD Kokemus]
Jos sinisen unesi alkuhetket sattuvatkin muistumaan
Löydät yöpöydältäsi aikaan hautautuneen ruiskukan
Pölyssä puhtaana leväten, heräten hetkeen
Koskemattomat kaunokin piirteet, keräten veteen

[Verse 3 - OD Kokemus]
Ääni tuntematon saattaa matkaan, ennenku pimeni
Unen ja valveen välis kuulen nukahtaes nimeni
En tiedä ootko kokenu saman
Ketään ei oo paikal mut kuulen selvästi sanan
Tätä käsittelles painun yhä syvemmin kiinni sänkyyn
Tippumisen tunteen kautta johdatuksen käskyyn
Aivokemiaa vai voimat selittämättömät ulkoiset
Kuvat alkaa piirtymää vaik suljettuja luomia mulkoilen
Huolettomia aikoja ku olin viel sisältä nuori
Ruumiista irtautunu vanhassa ajassa mut sängyn pohjal kuori
Projektio heijastaa mun psyykettä monista kulmista
Myös tavoilla jotka ei voi olla ku jonkun toisen tulkinta
Mustimman reunan jälkeen taas takas joudun astumaan
Se mysteeri jää taakse ku palaan maallista muotoa asuttaa
Mut niin väliaikaista on tää taakkana kannettava kudos
Pidempää matkaa tavotelles kirjaudun kehostani ulos