Pakkasyö on ja leiskuen
Pohja loimuja viskoo
Kansakartanon hiljaisen
Yösydän untaan kiskoo
Ääneti kuu käy kulkuaan
Puissa lunta on valkeanaan
Kattojen päällä on lunta
Tonttu ei vaan saa unta
Ladosta tulee, hankeen jää
Harmaana uksen suuhun
Vanhaan tapaansa tirkistää
Kohti taivasta, kuuhun
Katsoo metsään, min' hongat on
Tuulen suojana kartanon
Miettivi suuntaan sataan
Ainaista ongelmataan
Vaiti metsä on alla jään
Kaikki elämä makaa
Koski kuohuvi yksinään
Humuten metsään takaan
Tonttu puoleksi unissaan
Ajan virtaa on kuulevinaan
Tuuli minne sen vienee
Missä sen lähde lienee?
Latoon parvelle pyrkii vaan
Siellä hän pitää majaa
Pääsky naapuri suomallaan
On liki räystään rajaa
Vaikka pääsky nyt poissa on
Keväällä tuoksuu tuomisto
Kyllä se saapuu varmaan
Seurassa puolison armaan