[Verse 1]
Kulku, oi kuinka kaipaan
Pienen kolon
En paljon ole vailla
Kunhan siellä hengähtää voi

Sadasta puoleen
Ja pihalle
Kuin kylläisyydestä verolle
Oppia ikä kaikki on

[Verse 2]
Joskus on hyvä luovuttaa
Päästää irti aivan kaikesta
Jos ei muuten ole tilaa uudelle

Ei surusumussa katse ole kirkas
Mut sydän ihmisen on viisas
Aina voi saada hyvää tilalle

[Verse 3]
Luopua rakkaimmastakin
On kipeintä mitä kohtaan vastakin
Ei jälki koskaan katoa

Mut jonkun loppu on uuden alku
Vaikka välissä on surunkatku
Kunhan ei koskaan luovuta