Vladislav Delay
Lyijyä ja puuta

[Säkeistö 1]
Jostain syystä mun visio kuoli
Valtaistuimesta tuli tuoli
Kyllästytti kunnia ja maine
Bisnes on kovaa, kylmää ja luista
Muut taisi poimia hedelmät puista
Pelin henki on vaan sen kaltainen että

[Kertosäe]
Että, alamäki aina alkaa siitä mihin ylämäki johtaa
Tähdenlennon on määrä vain hetken hohtaa
Mä en jaksa enää olla sirkuspelle, taidan olla diiva (Aa-aah)
Takaportista pakoon ja viimeinen viiva

[Säkeistö 2]
Runoihin koitin tuskani huutaa
Kansa kuuli vain laulun ei muuta
Takahuoneessa keikan jälkeen itkin
Harmaata arkea en voinut sietää
Ei löytynyt kultaista keskitietä
Ankealta tuntui hotellitkin

[Kertosäe]
Sillä alamäki aina alkaa siitä mihin ylämäki johtaa
Tähdenlennon on määrä vain hetken hohtaa
Mä en jaksa enää olla sirkuspelle, taidan olla diiva (Aa-aah)
Takaportista pakoon ja viimeinen viiva
[Silta]
Mä vain esitin ettei mua lainkaan haitanneet
Juorulehtien viiltävän ilkeät valheet
Eihän aseetta sodassa kannata huutaa
Ei oo kynäni miekka vain lyijyä ja puuta

[Kertosäe]
Sillä alamäki aina alkaa siitä mihin ylämäki johtaa
Tähdenlennon on määrä vain hetken hohtaa
Mä en jaksa enää olla sirkuspelle, taidan olla diiva (Aa-aah)
Takaportista pakoon ja viimeinen viiva

[Outro]
Mä en jaksa enää olla sirkuspelle, taidan olla diiva (Aa-aah)
Takaportista pakoon ja viimeinen viiva