Linnanpihaan tuulee, satyyrit on vieneet aamun pois
Ja ruusupensaat kuihtuu hiljaa pois...
Kasvottomat luulee, että lehden noin vain kääntää voi
Päiviin jotka puille sielun loi...

Tuule tuuli aikain taa, käy metsään viimeiseen!
Nosta pinnan alta maa, jonka kätkit eiliseen...
Eiliseen...

Senhän tietää kaikki nuo, nuo jotka kuusta valon juo
Ja aamun värit silmissään tuo maailmaan...
Tuntee polun jokaisen hän joka muistaa ajan sen
Kun ensi kerran löysi tiensä Narniaan...

...Aslan...
...Aslan...
...Aslan...

Linnanpihaan tuulee, portit hakkaa vasten toisiaan
Hiekkaan hukkuu kyynel toisinaan...
Kasvottomat luulee etteivät he enää milloinkaan
Löytää voisi tietään Narniaan...

...Aslan...
...Aslan...
...Aslan...