En jaksa tarkentaa, syntyy vaan
Paradokseja, paradokseja
Niin alkaa kirjoittaa hulluuttaan -
Kone minua, kone minua

Et voi mua myrkyttää - älä viitsi tyrkyttää
Läheisyyttäsi, ymmärrystäsi
Taas joskus tahdon sen, tarvitsen
Sinun voimasi, kanavoimasi

Mies etsii kartastaan maailmat
- Imu siellä on, vastustamaton
Sekasorto irrallaan - puolellaan
Sekasorretun sekasortajat

Hän nukkuu tuolissaan, sohvallaan
Sota sisällään, sota edessään
Taaksensa tahtoo hän viehättävän
Selänpesijän, ruumiinpesijän

Et kuullut kaikkea - et nähnyt, tuntenut...
Ja tuhkakupin pohjaan rajat muistin särkyvät -
Selkäytimellä ohjaat barbaariset näytelmät
Et mistään kiinni saa, sua kone kirjoittaa...

Sanoinko niin? Sanoinko näin?
Sanoinko noin? Sanoinko näin vai niin?!
En kaipaa uusintaa, riittää kun
Tämä hetki on, tämä tosi on

Ei mitään tulkintaa turhaa..
Jäsenkirjakorttitalot romahtaa
- Harhaa ne on...
Kone kirjoittaa ja lauseet katoaa...

En jaksa tarkentaa, syntyy vaan
Paradokseja, paradokseja
Niin alkaa kirjoittaa hulluuttaan -
Kone minua, kone minua

Mies etsii kartastaan maailmat
- Imu siellä on, vastustamaton
En kaipaa uusintaa - riittää kun
Tämä hetki on, tämä tosi on...