Hector
Poissaoloa
Niin tuikkii valot ikkunoissa, juu!
On kaadettu jo viimeinenkin puu...
Mä poissa oon ja tuskin palaankaan;
Oon kyllästynyt tyhjää halaamaan
Ja nollapisteeseen taas palaamaan!

Mä kuljin kautta kuuden maailman
Ja seitsemänteen vielä matkustan...
Oi kerrohan nyt Liisa Ihmemaan:
Sä vuorten takaa löysitkö sen maan?
Vai hyppäsitkö kympin ratikkaan?

Mä Jeesukselle kirjeen kirjoitin;
Sen umpimähkään eilen postitin...
Mä suudelmin sen kirjeen sinetöin
Ja kaikki valheen ennätykset löin...
Mä reikäleivän reikää tänään söin

Ja tuuli nostaa aallot jossakin;
Mä peiliin sattumalta sukelsin...
Tää laulu tehty on jo ennenkin
Mä huhtikuuhun kerran heräsin...
On laivassain nyt uusi peräsin!

Mä uskon Narniaan ja Aslaniin;
On kerran vielä mulle käyvä niin:
Mä halki linnunradan löydän tien
Ja lapset täältä mukaani mä vien...
Jos sallit, myöskin sinut sinne vien!
Ja lastenlastenlapset saman tien!