Arttu Wiskari
Isäni kaltainen
Nyt on faijan päälle kasa maata heitetty
Ja muiden katseilta tunteet peitetty
Hädin tuskin mä pystyin sua kantamaan
Ei me anteeksi ehditty antamaan
Jotain, mitä sanottiin vuonna yks ja kaks

Joulupöydän ääreen välimme katkaisin
Kun vihdoin ääneen sanoa uskalsin:
"En tänne hetkeksikään enää jää
Samaa ilmaa on mahdoton hengittää
Ei musta koskaan ole työsi jatkajaks!"

Halusin olla kaikkea muuta kuin hän
Tehdä paremmin ja viisi kertaa enemmän
Mut juoksin hammasta purren kenkäni puhki vain huomatakseni sen
Olen pohjimmiltain isäni kaltainen

Vaikka riitamme ovat nyt jo eilistä
Tuttu hahmo katsoo joka aamu peilistä
Mun kasvot ja ääni sua muistuttaa
Ei tästä pojasta tullut sen parempaa
Miksi ylpeys kasvoi rakkautta suuremmaks?

Halusin olla kaikkea muuta kuin hän
Tehdä paremmin ja viisi kertaa enemmän
Mut juoksin hammasta purren kenkäni puhki vain huomatakseni sen
Olen pohjimmiltain isäni kaltainen
Ei samaan taloon mahtunut kahta isäntää
Kun molemmilla oli samasta puusta tehty pää

Halusin olla kaikkea muuta kuin hän
Tehdä paremmin ja viisi kertaa enemmän
Mut juoksin hammasta purren kenkäni puhki vain huomatakseni sen
Olen pohjimmiltain isäni kaltainen