No Tamatoa tietää kyllä surkeuden
Muistan ne ryöminnän vuodet
Nyt en ole enää lainkaan sellainen
Onneni kauneimman löysin
Neuvoi mummisi; "Sydän näyttää saa, sisäistä ääntäsi seuraa"
Ei tiennyt mummi mitä onni tarkoittaa
Se menee näin

Sun pitää vaan loistaa!
Niin kuin aarre vanhan laivan uponneen
Killotan, niin alkaa se loistaa!
Koru kaulassa saa kaiken kohdalleen
Ootas hei

Katsos kun, kalat ui, ui, ui vaan
Kohti sitä mikä kiiltää
On syvää
Joo, ja sieltä tullaan taas
Kuori kirkkaimpana kiiltää
On hyvää
Näin ruoka liikkuu (liikkuu)
Ja nyt siinä kiikkuu (kiikkuu)

Voi, voi, voi
Pikku Maui näyttää hieman kurjalta
Tuo pieni mielipuolijumala!
Auts, aika surkee oikee koukku hurjalta!
Jäbä, katso kuka sua pyörittää!
Silti pikkuruiset kehut multa saat
Nuo kuvat nahkaasi peittää
Myönnetään, koristelu ihan koukuttaa
Mut koukku tää, se voidaan nyt heittää!
Oon kuin hiomaton, aito timantti
Talentti, mun taito on loistaa!
Eikä mua pienet Mauit himmennä
Oon kestävä!
Maui hei, pyrit koukkuun päin
Mutta eihän puolijumalaa
Mun tarvii kumartaa
Ihanaa!
Nyt sä loukkuun jäit
Rapu saksillaan sut saalistaa
Ja kokonaan

Heitetty, hyljätty, torjuttu
Jahtailee rakkautta noilta
On mahtailu turhaa
Sä näytit jo sen
Oot vain poitsu liian pehmoinen!

Maui, mun on pakko luulot poistaa
Ihan toinen täällä loistaa!
Näät nyt päiviesi viime vilauksen
C'est la vie, mon ami
Tahdon loistaa!
Pistän poskeen sut kuin herkkutilauksen
Maistelen
Ei tätä voi kylliks toistaa
Et koskaan voi täällä loistaa