Indica [FIN]
Nuorallatanssija
Tarinat on vain sanoja tuulessa
Lohdutus lopun aamuna
Jokainen yksinäisyytensä voi poistaa
Sanan valolla

Sä kerroit tarun linnusta jol on
Sydämellään koko maailma
Se nostaa heikot siivilleen
Ja kantaa ylös kirkkauteen

Ei selässänsä pelätä tarvitse
Sillä siivillä se kyllä kantaa varoen
Ja kotiin vie

Täällä henget tanssivat partaterän päällä
Kukaan ei luvata voi huomista
Toivon jokainen kunpa vielä täällä
Hetken olla vois

Minulta pyysit anteeksi sun valheelliset satusi
Näit ettei voinut lohduttaa lintuusi surun murtamaa

Sillä mä pelkään siipiä
En tahdo vielä lähteä
Vaikka se kantais varoen
Ja kotiin vie
Minä niin kuin tanssija nuorallani kuljen
Silmät pelkoni eessä suljen
Uskon tarinat tuonpuoleisen enkä maahan yksin jää
En maahan jää

Nyt olen nähnyt kyyhkyni, se saapui eilen uniini
Ja tunsin rauhan, rakkauden
Siipiä enää pelkää en

Voin huoletonna lentää vaan
Luottaa mun sielunkantajaan
Se kyllä kulkee varoen
Ja kotiin vie

Minä niin kuin tanssija nuorallani kuljen
Silmät pelkoni eessä suljen
Uskon tarinat tuonpuoleisen enkä maahan yksin jää