Sanansaattaja

[Verse 1]
Mitä ennen olin joskus, kerran, kautta aikojen
Läpi pettymysten metsäin sama, melkein ikuinen
Nyt on mennyt, laonnut ja tuuliin karistautunut
Puristunut tyhjiin, rauennut ja mennyt menojaan

[Pre-Chorus 1]
Lähemmäksi salaisuutta, lähemmäksi totuutta
Lähemmäksi maailmalta salattua sydäntä
Luulin tekeväni matkaa avainnippu kädessäni
Väärät oli avaimet ja portti toisaalla

[Chorus]
Silti enpä osaa, enpä taida vielä luovuttaa
Etsiminen, kaipaus, saa ravinnoksi riittää
Tuiskussa kun hiukkastuulten kantaa myrskylyhtyään
Kerran kotvan tuntee vieraan läheisyyden sisällään

[Verse 2]
Tasangolla, jollain, ajatuksin hedelmättömin
Pinnistellen raunioilla, vettä jos vain löytäisin
Hengen, jonka tiedän, luotan, yhä jossain elävän
Kangastuksen, edes, jonka luokse turvaan paeta

[Pre-Chorus 2]
Ihoon oli kirjoitettu näkymätön raamattu
Lukea en osaa enkä tulkita sen merkintöjä
Joku ehkä kulkenut on loppuun polun toivion
Ristyksiin ripotellut laulut, jotka totta on
[Chorus]
Silti enpä osaa, enpä taida vielä luovuttaa
Etsiminen, kaipaus, saa ravinnoksi riittää
Tuiskussa kun hiukkastuulten kantaa myrskylyhtyään
Kerran kotvan tuntee vieraan läheisyyden sisällään

[Chorus]
Silti enpä osaa, enpä taida vielä luovuttaa
Etsiminen, kaipaus, saa ravinnoksi riittää
Tuiskussa kun hiukkastuulten kantaa myrskylyhtyään
Kerran kotvan tuntee vieraan läheisyyden sisällään