[Verse 1]
Katson tätä jumalanhylkäämää ratapihaa taas
Ruoho nousee ruskeana kiskojen välissä
Istun suojaan penkille, kun tuulen hampaat puraisee
Aseman hormit jäähtyneet pikkulintujen kodiksi

[Verse 2]
Kerran laivat seilaa kohti tähtiä
Kerran räjäytetään suuri käytävä
Kerran sulatetaan aurat miekoiksi
Kerran tyhmyritkin kelpaa jumalan kynäniekoiksi

[Verse 3]
Minussa on kirjoitusta kovin vähän tänään
Mahtavia suunnitelmia suuriin valloitusretkiin
En etsi sovitusta, enkä kaipaa kunniaa
Minä olen unohtanut miltä tuntuu rakastaa