Katson ulos ikkunasta uudistunutta maisemaa
Ennen niin puhdasta, ennen niin kaunista
Talojen pihat harmaana loistavat autiuttaan
Ei enää ihmisiä, naurua puutalojen pihoilla

En myönnä, en myönnä
En myönnä, enää en myönnä
En myönnä, en myönnä
En myönnä
Olet kotini

Missä on ylpeytesi entinen?
Minne jäi tunne viihtyvyyden?
Olet muuttanut luonteet asukkaittesi
Kiireiset ihmiset vaeltavat liikkeisiin
Ylitän kadun, tunnen vihaa

Enkä myönnä, en myönnä
En myönnä, enää en myönnä
En myönnä, en myönnä
En myönnä
Olet kotini

Katu kylmä ja saasteinen
Häirii piiristä valojen
Enkä myönnä, en myönnä
En myönnä, enää en myönnä
En myönnä, en myönnä
En myönnä
Olet kotini
Olet kotini
Olet kotini