Samuli Putro
Raahe
[Verse 1]
Esittelin turisteille kaupunkimme historiaa
Sukeltajan puku riitti melkein kaikille
Olin museolla hommissa laiskasti ja hurmaavasti
Niin kuin nuoret miehet osaa
Kahvilasta velaksi sai leipiä ja jotain pullaa
Yöllä juostiin sokkeloihin vanhan kaupungin
Juotiin toki viinaa, mutta krapuloita muista en
Viattomuus peitti alleen puiset korttelit
Kaupungissa Raahe nimeltään

[Verse 2]
Ysärillä Subutex ja huonontuneet olosuhteet
Tummensivat paletin ja arkirutiinit
Kioskimurto kuukaudessa vähintään
Ja sisään mihin autoon, mihin autoon tahansa
Säätö muuttui vakavaksi, kämpät yhä karummiksi
Nukuin kylmä eteisessä että heräisin
Jos ois sisäänpyrkijöitä
Tiesin, että tarvin aseen
Tiesin, että syksy oli kaunis jossakin
Kaupungissa Raahe nimeltään

[Verse 3]
Kuudestoista yhdeksättä yhdeksänkytyhdeksän
Tulin uskoon kassatalon parkkipaikalla
Jeesus sanoi: "Olen totuus, olen sana, olеn kirkkaus
Ota minut vastaan"
Vapisin ja itkin niin kuin lapsi joka huomaa
Ettei synttäreille tullut kеtään paitsi aikuiset
Vieroitukseen seurakuntaan alle loisteputkilamppujen
Opin juomaan teetä pahvimukeista
Kaupungissa Raahe nimeltään
[Verse 4]
Yllätyin kun rakastuin ja ehkä vielä enemmän
Kun rakkauteni vastaan otettiin
Lapset tuli pikatahtiin. kaksi rääpälettä
Tunsin että hellyydestä voi myös räjähtää
Etsin töitä, löysin töitä
Nousukauden loppu tuntui hyttyseltä jonka näkee käsivarrellaan
Onnettomuus tulee aina, kun on kaikki hyvin
Tehdas irtisanoi molemmat, me hajottiin
Kaupungissa Raahe nimeltään

[Verse 5]
Tässä kohtaa pidän tauon, vedän syvään henkeä
Katson pöydän alle, näen Rizzla-paketin
Tiedän, että kuuntelitte, koska ette sano mitään
Kapunkulman ilmastointi lujaa hurisee
Sitä syntyy, sitä kasvaa, sitä kuolee tässä kaupungissa
Uskon, että jokainen saa täyden elämän
Noustessani huomaan, että tuuli yltyy Kirkkokadulla
Kaupungissa Raahe nimeltään