Olavi Uusivirta
Sydänmaa
Sydänmaa
Tuuli hiljaa suusta suuhun puhaltaa
Muualla muut
Kiertää ympärillä lehdettömät puut
Kirosäkeet
Kaikuu jos ne joskus kuulee mitä sä teet
Joskus myöhemmin
Muistat paremmin
Kun nyt sata vuotta sitten
Selkään kirjoitin
Kadotaan
Ennen kuin isä näkee
Mitä sä teet
Kun olet yksin?
Ajetaan
Halki nukahtaneen
Sydänmaan
Ohi liukuu kaikki mikä ollut on ainiaan
Kupeilleen
Huomaa pelto talven lunta viljelleen
Itkemään
Jää äiti kammarinsa nurkkaan tytärtään
Loputtomiin
Päättyy piikkilankavirret aameniin
Nyt ikuisuuden päästä
Muistat paremmin
Kun joskus sata vuotta sitten
Selkään kirjoitin
Kadotaan...
Kuinka kaunis on maa
Ollut on ainiaan
Kadotaan...
/ ohi liukuu kaikki mitä minä en ollutkaan