Kuin outo huntu päälle laskeutunut ois
Ennen aikojainko nyt haihdun pois?
Niin kuin sinäkin
Niin kuin sinäkin

Taas kutsu kaikuu yli tummien metsien
Sydämeni kotia etsien
Niin se mut saa
Hämärän kujia kulkemaan

Mua miksi tervehtävät tiet ja tuvat tutummin
Täällä vaelsinko jo aiemmin?
Harhojako näin, vai
Sinutko hauraana peilissäin?

On syvä henkesi kuin valtameri loppumaton
Sinne virta vietellyt sieluni on
Laivat ne käy
Seireenit unien hiljentäy

Kuin outo huntu päälle laskeutunut ois
Ennen aikojainko nyt haihdun pois?
Niin kuin sinäkin
Niin kuin sinäkin