"rantakivissä, tammen oksissa
Kuiskivan kuulen sen
Tuulen viimeisen lempeän
Ennen viimoja pakkasen

Jos matkustat, tuuli, kaupunkiin
Jossa tyttöni asustaa
Mekko ruskea yllään
Ja sadepisarat hiuksillaan

Kerro että häntä odotan
Unohtaa et saa
Kerro että kerran vielä tie
Yhteen meidät vie
Yhteen meidät vie

Jos myötä syystuulten vieraisille
Nyt saapuu tuo neitonen
Teen mä hänelle syksyn lehdistä
Seppeleen kultaisen

Jos kevään aurinko hiuksillansa
Taas tulevan hänet nään
Silloin vuoteelle kukkien
Kanssain painakoon tyttö pään
Kerro että häntä odotan...

Vaan jos kultansa on hän unohtanut
Ja toisen jo on
Mun kerro taivaaseen lähteneen
Minut kuolema korjatkoon

Kerro että siellä odotan..."