Joskus illoin kun taivas tummuu täällä

Eksyvät padon luo he kaksistaan

Maasturillaan
Takapenkillä koiranpeiton päällä

Syleillen, suudellen

Epätoivoissaan he etsivät taas rakkauttaan



Pato harmaa, se seisoo paikoillaan

Vesi virran ei pysty liikkumaan

Padon kylkeen se painaa harteillaan

Pyörteitä vaan, pyörteitä vaan



Kauan sitten kun virta vielä liikkui

Vannoivat toisilleen he rakkauttaan

Nuoruudessaan



Keinu kohtalon väärään suuntaan kiikkui

Radallaan, milloinkaan

Eivät saaneetkaan he toisiansa omistaa



Vastarannalta heitä usein salaa

Katselen, miettien, tään kaupungin

Jättää pian saan



Täältä lähden ja milloinkaan en palaa

Vannon sen, palaa en

Ennen kuin tuo muuri kosken yltä kaadetaan



Pyörteitä vaan, pyörteitä vaan

More from Siskon luo San Diegoon (2000)

More by Miljoonasade

All Miljoonasade songs →