No nyt kun kuljit läpi herran huoneen
Sä näitkö siellä yhtään jumalaa
Ja mitä oppi-isät tuntui juoneen
Kun kärsi ehtoollista humalaa

On siellä muumioiden vuosikerta
Joilla sädekehä päätä kiristää
Ja vaikka hartain mielin joitkin verta
Ei sieluas se voinut piristää

Ne veivät sinut pyhään labyrinttiin
Ja lupasivat onnen taivaisen
Ne aarteitansa kokosivat vinttiin
Taa kirjurinsa ilmavaivaisen

Sait Raamatusta jäsenkirjatiedon
Ja loitsut kaikki opit hokemaan
Ne järjestivät herätyksen miedon
Vaan itse et sitä päässyt kokemaan

On kiirastuleen monet ehkä kuolleet
Sä tulit pois ja opit toki sen
On luita vain jo kauan tuulet nuolleet
Mitä muuta sait kuin nenän nokisen

Yli virran uit ja lensit pois niin lujaa
Sen taisitkin sä vihdoin käsittää
Ei vapahtajaa, ei vaan vapautujaa
Ei pyhittää vaan elää elämää