Kohtasin Kotkan tiellä ruusun
Matkallani etelään
Kauniin vaan puolikuolleen ruusun
Jospa sen saisin elämään
Sateita luokse saattelin
Kuohkean mullan kumosin se juurelle turhaan
Niin pois kuihtui, lakastui
Rannalla viiden vuolaan virran
Haukkoi kala henkeään
Kulki vain siima läpi rinnan
Suomusti kirjokylkeään
Solmut verkoista selvitin
Siimat hampailla hamusin
Vaan jälleen niin turhaan, silmistä valo katoaa

Sateet saapuvat varjot mukanaan
Hetken huuhtovat, varjot katoaa
Kunpa voisin jäädä, hengähtää
Neula kompassin osoittaa vain…

Eteenpäin Kotkan tietä jatkoin
Neulan suuntaa seuraten
Hetkeksi iltatähteen katsoin
Pyysi luokseen viittoen
"Et ruusuja saa kukkimaan
Kaloja kanssas kulkemaan
Se työtä on turhaa, täällä vain varjot lankeaa"
Sateet saapuvat varjot mukanaan
Hetken huuhtovat, varjot katoaa
Kunpa voisin jäädä, hengähtää
Neula kompassin osoittaa vain etelään

KORKEITA KOTKAIN TEITÄ KULJEN
KORKEITA KOTKAIN TEITÄ