[Verse 1]
On aivan sama, minne kuljet ratsumies
On aivan sama, missä päättyy elonties
Kuihtuu kauneimmatkin ruusut
Henkii syksy kuolemaa
Yö kerran kulkijalle levon lahjoittaa

[Verse 2]
On hurma viininkin vain unta häipyvää
Ja laulu kaunehinkin hetken helkähtää
Tunnuslauseenasi turhuuksien turhuus olkohon
Ja mailla tuonen kaikki unhoittuva on

[Verse 3]
On lemmenruusut sulle kerran kerran kukkineet
On huulet hurmaavimmat valan vannoneet
Valat kalleimmatkin lailla virvatulten häviää
On polte suudelmankin harhaa häipyvää

[Verse 4]
On aivan sama koska kuolet ratsumies
On aivan sama koska päättyy elon ties
Sillä tummat ruusut aina kukkii tuonen tarhoissa
On aivan sama koska kuolet ratsumies