Talvi se viimein perille löysi
Tallaamaan tuttuja tienoita kai
Talvi se viimein perille löysi
Latomaan keloja poikittain

Pihalla ulvoo se hyisin viima
Nurkissa väljissä huhuilee
Hornan tuuli kuin jäinen kiira
Hellasta tuletkin peittelee
Kuitenkin katosta roikkumaan pantu pois
Vaijan taitama himmeli on
Talvi viimein perille taisi
Tuomaan juhlan talohon

Miehen mittainen kinos jo peittää
Seiniin puisiin nojailee
Miehen pikkuisen syrjään heittää
Hirsiä harmait' kun syleilee

Hankia moisia nähty ei olla
Seuduilla näil vuoskymmeniin
Hanget moiset suosiolla
Omaan rauhaansa jätettiin
Vaan keskellä nietosten yksinään
Lyhde laitettu linnuille on
Nyt hanget korkeat suosiolla
Talon rauhaa suojelee