Viikate
Korutonta
[Verse 1]
Vielä ne huudot korvissa kaikuu
Vaik' viikkoja muutama ohi on vierinyt
Kysymysmerkitkin suoriksi taipuu
Kun selvinkään asia mitään ei merkinnyt

Päälle lipaston vanha vekkari
Jätetty ol' käymään mennyttä aikaa

[Verse 2]
Oli toiveita täysiä valmis hän
Hän uhkui voimia, voimia elämän
Mut jälkikäteen aatellen
Kovin kirkkaita olivat välit rivien

Yhä tallille johtaa
Samat jäljet sisältä päin
Oven salvanneet

[Chorus]
Vielä tulee aika itseään sietää
Vaan jokin kumma kaulusta hiertää
Se korutont' on kertomaa

[Verse 3]
Puhtaita vaatteita, lakanoita
Ripustettu oli narulle kuivumaan
Kaukalot täynnä nyt akanoita
Kun viimeiset leivät kurkkuun käy juuttumaan
Tallin nurkassa
Saunajakkara kumollaan

[Chorus]
Vielä tulee aika itseään sietää
Vaan jokin kumma kaulusta hiertää
Se korutont' on kertomaa