[Verse 1]
Ottivat malliksi metsänlaidan
Ja pihamaistakin puolet poies
Mihin sitä enää suksensa laittaa
Kun åprstuan seinäkin kadonnut

Kyllä sitä suoran nuhteen kestää
Vaan vihjailut on erikseen
Mihin sitä illalla päänsä laittaa kun
Tyynykin paikkaa on vaihtanut

[Chorus]
Eikä siinä muassa tullut muuta
Kuin nahkavöihin uudet reiät
On yönseutu edelleen sitä pahinta

[Verse 2]
Lattia kylmennyt aamun tullen
Ja unen velkakin entisestään
Kasvaa kun takuumiehiksi kelpaa
Kuutamo, Kaiho ja Katkeruus

Särky ja kolotus kyljet peittää
Kun eilisen heinät on patjoista viety
Nyt vuode on lattian levyinen
Kera pölyn ja kärpästen raatojen
[Chorus]
Eikä siinä muassa tullut muuta
Kuin nahkavöihin uudet reiät
On yönseutu edelleen sitä pahinta

[Verse 3]
Naapuritorpan piipusta nousee
Sankka ja kovin punainen sauhu
Tarkemmin katsoen selkään yön
Ovat seinähirret karanneet

Jotain sentään hakijain kelkasta jäi
Ja unhettui mukaansa ottaa
Väsyneen pään mentävät reiät
On myllynkivissä kaikkineen

[Chorus]
Eikä siinä muassa tullut muuta
Kuin nahkavöihin uudet reiät
On yönseutu edelleen sitä pahinta aikaa