Kellon viisarit siirtyvät
Hiljaa seinällä tuon
Ravintolan jossa juon
Jossa hiljaa kuohuvaa
Kaljaani litkin
Päälle muutaman napakan
Uivin silmin itkin

Koska vieläkin rakastan sua
Etkä vieläkään rakasta mua
Enkä osaa luovuttaa
Tahdon itseni juovuttaa

Ja mä istun ja juon
Ja istun ja juon
Kunnes halkean
Ja mä istun ja juon
Ja vaahdossa näen kuplan valkean
Ja mä istun ja juon
Kunnes itseni siellä tuopissa nään
Kun täytyn ja kuohun
Ja lopulta tyhjäks aina jään
Ja tiedän sen, ja tiedän sen
Entä sitten

Viisarit loikkaavat
Pyytävät poistumaan
On aika viimeisten tuplien
On kaikki tehty toistumaan
Portsarit lahjoen
Päänuppini kuplien
Poistun kadulle kahjojen
Yöllä kännissä sinulle soitan
Jotakin sopertaa koitan
Miksi, miksi jatkan näin
Löydän itseni siitä mihin jäin

Ja mä istun ja juon
Ja istun ja juon
Kunnes halkean
Ja mä istun ja juon
Ja vaahdossa näen kuplan valkean
Ja mä istun ja juon
Kunnes itseni siellä tuopissa nään
Kun täytyn ja kuohun
Ja lopulta tyhjäks aina jään
Ja tiedän sen, ja tiedän sen
Entä sitten

Ja mä istun ja juon
Ja istun ja juon
Kunnes halkean
Ja mä istun ja juon
Ja vaahdossa näen kuplan valkean
Entä sitten