Kaija Koo
Menneen talven lumet
On talvi kestänyt ikuisuuden
Välillä mietin onko väliä sen
Tunnen taivaan tykkien
Kylmän keskityksen
Luoksesi saavun kunhan
Läpi jään ja sulan hulluuden kuljen
Saavun kun lumet on lähteneet
On talvi kestänyt ikuisuuden
Aion saada selvää salaisuudesta sen
Nään maahan unohtuneen
Menneen talven lumien
Minä palailen kunhan ensin
Täällä vielä kahlailen, hetken
Saavun kun lumet on lähteneet
Lähden vallitessa hiljaisuuden
Lumitähtenä maahan leijailen sulaen
En onnelliseksi sua tee jos kotiin oikaisen
En ole valmis siihen
Vielä sisälläni asuu joku toinen, minä en
Saavun kun lumet on lähteneet
On talvi hidastanut kulkuaan
Kuulen enkelten laulavan hallelujiaan
Väsytin talven sitten selätin sen
Jos perillä huomaisin sen
Sydämessäs asuu joku toinen, minä en
Lähden vaikka lumet on lähteneet
Jos sallit luoksesi kodin minä teen