Kaija Koo
Rukoilen
Isä, missä olet nyt
Kun heikko oon
Sun kainaloon tahtoisin nyt käpertyä
Niin kuin pienenä

Nyt on ilta
Täällä sängyn vierellä hyräillä
Voisit uneen minut tytön, jota pimeys
Peiton alla pelottaa

Minä rukoilen, on koti hiljainen
Sinä lähdit pois, kun eniten sua tarvitsin
Minä rukoilen hiljaa toivoen
Että löydät vielä joskus tänne takaisin

Mikä sinut rikkoi
Mikä sai sut niin uuvuksiin
Ei suru tahdo ketään rikkoa
Se on vain vähän aikaa kylässä

Minä rukoilen...

Leikkipuistossa tyttö keinuu
Äiti antaa vauhtia
Ja sitten syliin ottaa
Pienen keijun, jonka siivet kasvavat
Niin kantoivat, mua ne kantoivat
Minä rukoilen...