Vaikka en kuule, miten Herran Henki saapuu
Mun sydämeeni Hän laulaa
Kuin lämmin tuuli, johon ruoho hiljaa taipu
Ja jälleen mieleeni nousee

Hän Herra on, luomakunnan kuningas
Hän Herra on

Valtaa, kunnes täyteen tullaan
Tahdon antaa elämääni
Nääthän mieleen haavoitettuun
Siunaat päivän, valaiset yön

Vaikka en tunne, miten Herran Henki saapuu
Mun sydämeeni Hän koskee
Myös läsnäoloon koko seurakunta vaipuu
Ja suru nauruksi muuttuu