Kuva meistä kauan sitten toukokuussa
Sun hymys valaisee koko toriaukean
On kirkas aamu
Mul on kirppikseltä takki
Lokkivanhus, katse ohikulkijan
Muisto uhkarohkeudesta
Hyväuskoisten ja nuorten sydänten
Jotka kevyesti kerran
Toisilleen lupasivat sen
Meidän talomme ei kaadu eikä horju
Vaikka tulva nousee viima lyö
Se saa vasten pakkasöitä meitä puolustaa
Se ei kaadu eikä horju
Vaikka aika värit syö ja himmentää
Paikoilleen se jää
Niin me rakkautta teimme
Tai se teki meitä, kuinka vaan
Lautaset lensi, ihon lämpö
Kun kuura marraskuuta piirsi ikkunaan
Niin me rakensimme talon
Joka kestäis vaikka sortuis talot muut
Me vannoimme se tietämättä kuinka
Voivat haurastua luut
Meidän talomme ei kaadu eikä horju
Vaikka tulva nousee viima lyö
Se saa vasten pakkasöitä meitä puolustaa
Se ei kaadu eikä horju
Vaikka aika värit syö ja himmentää
Paikoilleen se jää
Se ei kaadu eikä horju
Vaikka tulva nousee viima lyö
Se saa vasten pakkasöitä meitä puolustaa
Se ei kaadu eikä horju
Vaikka aika värit syö ja himmentää
Se ei kaadu eikä horju
Vaikka tulva nousee viima lyö
Se saa vasten pakkasöitä meitä puolustaa
Se ei kaadu eikä horju
Vaikka aika värit syö ja himmentää
Paikoilleen se jää