Repun täyttää lohkareilla
Mietteillään joka ainoan loukon
Miehen kouran kokoisilla
Lehtolapsilla alakulon
Katkeran kappaleen kerrallaan
Hän keräilee
Ja jokaisen mukaan saa mahtumaan
Tuskin neuvoja kyselee

Selän päälle nostaa murheen
Kylmän kajon kulmilleen
Vihan ottaa vyötäisilleen
Marssitahdin taivallukseen
Käynyt on kaunaansa kuljettamaan
Ja omastaan ei irti päästä
Milloinkaan

Muistoissaan
On mielikuvaa monta
Silmitöntä syyllisyyttä
Pahaa mieltä pohjatonta
Petettyä ystävyyttä
Minne ikinä ne kantaakaan
Hän luovuta ei aarteitaan
Taakkaa kantaa harteillaan
Kuin rakkaintaan
Kuollessaan
Kuorman jättää hän lapsilleen
Saavat kolmanteen tai neljänteen
Sukupolveen taakan kantaakseen
Koston kierrettä saa kuljettaa
Kuormasta uskonsa ammentaa
He eivät luovuta aarteitaan
Taakkaa kantavat harteillaan
Kuin rakkaintaan