Johanna Kurkela
Matkalla Aurinkoon
Kalenterissa vuosi nolla
Päivä ensimmäinen
On melkein liian hyvä olla
Sylissä hiljaisuuden
Ja vaikka kaikki loppuisi tähän
Olisin kiitollinen
Sain elämän uuden myötä
Sinun rakkauden

Vanhaan elämään
Paljon valheita jää
Nyt sen selvemmin nään
Kun ei ole hämärää enää
Eikä ole enää totuudella
Olemassa tulkintaa
Sillä totuus
Se on vaan

Matkalla oon
Olen matkalla aurinkoon
Pakoon
Kaikki mennyt unohtukoon
Matkalla oon
Matkalla ymmärryksen valoon
Sun kainaloon
Täällä kaikki unelta näyttää
Kun sisimpämme kohtaa
Tähdet taivaankannen täyttää
Ääretön tarua hohtaa
Niiden taakse vie nyt
Meidän matka yhteinen
Se on matka joka kestää ikuisuuden

Matkalla oon
Olen matkalla aurinkoon
Pakoon
Kaikki mennyt unohtukoon
Matkalla oon
Matkalla ymmärryksen valoon
Sun kainaloon

Tahdon kanssasi nyt liitää
Yli lakikorkeuden
Ja aurinkoa kohti kiitää
Sinuun sulaen
Tämä kaunis uni jatkua saa
Älä herätä minua siitä milloinkaan

Matkalla oon
Päähän valovuosien
Siitä mitä oli joskus entinen
Matkalla oon
Sulaan ytimeen rakkauden
Silmissäsi näen sen
Matkalla oon
Aurinkoon
Matkalla oon