Johanna Kurkela
Rakkaus tekee vapaaks
”Turvallista matkaa”, sanoit lentokentällä
Kun halattiin
Soitellaan, kun sataa, eli tuskin kuukausiin
Me naurettiin

Rakas, älä huoli mistään, aika rientää, pian jo kotiin tuut
Sä sanoit näin
Metelin ja ruuhkan keskellä kun seistiin hiljaa ikuisuus, sylikkäin

Me hymyiltiin ja tiedettiin, kuinka mielettömäksi kaipuu kasvaa nopeesti
Mut hymyiltiin ja hyvästeltiin, sillä täytyy uskaltaa elää vaikka rakastaa

”Muista pitää hauskaa, ettet liikaa töitä tee”
Mä kuiskasin
Voi, mikset tuu mun mukaan, kysyin vaikka tarkalleen
Sen ymmärsin

Todellinen rakkaus ei voi ketään hiljaa laittaa luopumaan, haaveistaan
Molempien täytyy muistaa pitää kiinni jostain omastaan
Nyt mene vaan

Me hymyiltiin ja tiedettiin, kuinka mielettömäksi kaipuu kasvaa nopeesti
Mut hymyiltiin ja hyvästeltiin, sillä täytyy uskaltaa elää vaikka rakastaa

Me hymyiltiin ja tiedettiin, kuinka mielettömäksi kaipuu kasvaa nopeesti
Mut hymyiltiin ja hyvästeltiin, sillä täytyy uskaltaa elää vaikka rakastaa
Ja mä tärisin ja halusin kääntyä kotiin takaisin
Sä selitit kuinka hienosti mä pärjäisin
Kiitos kun sä sanoit niin

Me hymyiltiin ja tiedettiin, kuinka mielettömäksi kaipuu kasvaa nopeesti
Mut hymyiltiin ja hyvästeltiin, sillä täytyy uskaltaa elää vaikka rakastaa

Mut hymyiltiin ja hyvästeltiin, sillä täytyy uskaltaa elää vaikka rakastaa