Jenni Vartiainen
Kulkuri ja joutsen - Lite grann från ovan
Oon kulkuriksi syntynyt mä vainen
Ja paljain jaloin kierrän maailmaa
Näin kerran unta: joutsen taivahainen
Mun antoi hetken kanssaan taivaltaa
Näin maat ja metsät, järvet maani armaan
Sen kaiken sinitaivahalta näin
Tuuli lauloi laulujaan
Sadun hohde peitti maan
Ihanampaa en mä koskaan nähdä saata
Ja laulun tämän lauloi mulle tuuli:
"On kaikkein kaunein aina oma maa
Niin moni muuta paremmaksi luuli
Mut pettymyksen itsellensä saa
Ei missään taivas sinisemmin loista
Ei missään hanki hohda kirkkaammin
Tämä paina sydämees
Niin on taivas aina sees
Ja sun taipaleeltas murhe kauas kaikkoo."
Niin päättyi uni, mutta vielä vuotan
Mä kohtaavani kerran joutsenen
Ja siihen asti unelmiini luotan;
On helppo uneksia ihmisen
Siks' paljain jaloin onneani etsin
Ja huolet laulullani haihdutan
Elämä on ihanaa
Kun sen oikein oivaltaa
Ja kun lentää siivin valkein niin kuin joutsen